Yksinäinen kusipää.

Viime kerralla mukana oli kattila täynnä jokirapuja,jotka kulkevat vedessä täynnä verta ja sisältää satuja.Onnistuu hyppy.Satuun iskee suohon.Istuu uudessa lehvässä ja rakentaa ravinnon ja juoman.Kulkee mies siivekäs.Etualalla voima,viha.Vihastus murentaa synnytyksen.Piilopaikka on järjestäytynyt riveihin,jonoihin iskee voimaton keppi,joka taputtaa maata pitkin vilistävää eläintä.Kuristaa kurkku jämäkkä.Sämäkkä kuu.Valo ui hiekassa,kun on kääntynyt pois ahtaalla olevasta tietoisuudesta.Pilkahtaa taival sekoisa(sekava).Turpeen alta piilosta juoksee rotta kovoinen(kiva).Pölyinen sammio täynnä tunneleita uusia kipinöitä.

Pusakkajengi.

Pimeä ottaa vaaran tunteen käsiinsä.Multaiset vasarat murskaavat pilvet-kipuavat auringon yli ja ali.Kello avautuu.Ajantaju katoaa pimeässä.Puoliso antaa toiselle rahaa,että pilvet eivät ajaisi häntä uuteen yritykseen mennä polkua.Ulos päin käy tie mutkaisa.Tapaa yksinäisyyden tietä kävellen hän jättää allensa tomupinan,joka yrittää kurkistaa purkkiin,jossa murskattiin kala,jos on pimeää on muualla vankila ja aika pysyy tiiviisti tulessa.

Sulle jano.Mulle kapina.Kaksin käsin ottaa kiinni itsestänsä.Piina hahmoton.Lapsen kasvot mielessä.Maassa makaa.Eläin on mukana.Massa tässä talossa.Ei muuta.Nyt läski valmis muuttumaan.Ei nyt reikä avuton.Apu helmeilevä.Raha seisoo.Lentää laatta.Pimeä autollinen siemeniä.Sarana avoinna tyynellä ilmalla.Hän suo.Hänelle jää tyhjyys.

Yksi,kaksi,sadaskolmaskymmenes.Murhe,valitus,sekoittava ajatus.Pilven päällä aatos levähdyttävä.Piina unelmassa.Kammo selittävä/sulava käytös.

Lihava olento puhkeaa itkuun janoisee.Epäilys uuvuttaa itsen,joka kävelee kohti suota lennättävää.Kohti kävelee uusi apina.Janoinen lähde avaa palonsa.Uuvutan itseni.Sinä kaadut pilveen hauraaseen.Hartaushetki avaa pilvet kokonaan.Riiput siinä hetken ja ymmärrät piilopaikan merkityksen.Olet tässä ja muutat pois sinne missä viivähdät hetken.Tuolla on paljon aikaa.Nyt ei ole muuta kuin valitus viivyttävä,joka ottaa itsestänsä kiinni ja on vaivalloinen ja kulkee kohti tamineita.Ukkospilvi valittava,murtunut ja rikki kiinni murheessa ja tulituksessa tuiverruksessa.Astianlauta ajelehtii ajatuksesta toiseen.Siivellä kulkee ahdistus.

Kielillä puhuu ihminen.Se on tässä missä muuallakaan selkeys voisi olla kuin nyt.Sekava sonni ajaa itsensä uuvuksiin.Tulilla toimii itsekäs olento,joka katsoo itseänsä silmiin ja viittaa itselleen uuden tuhon ja lämpimän veden.Sekaan vaan eikä miettimisiä.Otsasta valuu sikapaimenen väliotsa,jossa lepää uupumus valittava.Valo kulkee pirtaansa kohti.Uupumusta pimeää kohti saapuu nokikolari ymmyrkäinen saappaat jalassa.Selittävä nauru laahaa jäljessä,kun avataan silmät jäätävät.Paljon on sinulla aikaa kävellä oikeaa puolta.Vasen jämittää.Paljon aikaa liikenee itselle sekavalle palolle.Jää viipyy sielussa paahtavassa. Selässä viipyy aika aikansa.Ostan kissan.Torilla kurisee.Piirtyy taimen sekavaan oloon kurjaan.

Runojen koru.

Sekasikiö ostaa pilven ja ajaa häntäänsä takaa.Takaa pilkistää uhri vaillinainen.Keltainen sonni.Sota on turma.Tapojen kaite,laite laskee itsensä yli ja ali.Paine suussa pyyhkii itsensä läpi sumujen ja valmiiden rakojen.Ratkaisujen siivimä.Mato upottaa itsensä viimaan.Uuvuttamatta paras olla nyt ja ilman toistamatta.Itselleen tekee työtä ja käskee selitystä ottamaan kiinni kaikesta uudesta.Prinsiippi toinen.Kaste avaa silmät ja ongelmat.Uudet viheliäiset siivellä lentävät kasvit,jotka kulkevat kohti tuhoa.Tuomittuja uuteen pihaan,jossa lepää uni vaillinainen.Viheliäinen kormy ottaa osansa selittävästä piiparista.Syö piparkakkuja uusia sekavia uutuudentuntoisia uupuneita papuja,jotka lentävät ohi.Sekavan selityksen selittävä viima ulostaa itsensä kipeäksi.Kirpinä ottaa itsensä kiinni kivenmurikoista,jotka puhuvat hänelle pientä.

Ravitseva määrä loimentuu,loihentuu pihalle.Pihalla hyppii,hyppelehtii sanomalehti iloisesti välkehtien pippurisavua sankkaa.Sankoa pitelee kiinni hallitusen virkamies poloinen.Piiritys jatkuu.Sumuisten kasvojen kiihotus kihelmöi hänen varpaillansa.Ulostyöntyvä oksa levittää siipensä suojaksi sulojen suota!Sulollinen sallimus jähertää pilvipeitteen limaista suuta.Hihtuvat lepakot jännittävät itsensä uneliaisuuteen,uniaistillisuuteen.Aistimellisuus viiltää haavan vihlovan,vihannoivan sielun syövereihin.Onkalopilvet pilvottavat vauhdikkaasti juurruttaen,juurtuen ilmaan,maahan pilvoiseen.Vihurtuneet betonilaatikot ammutaan alas yksi kerrallaan.Jylhkeät toimittajat kävelevät piiriä ikuista.

Siniset ristikkosiivet syöksyvät kohti.Punaiset suuret puolukat,jotka katoavat kohti taivaanrantaa,joka on suruinen,iloinen,hauska.Keltainen kelmi pitää kiinni päästään päästäen varhaisen varisnaurun heleän.Innoton lokki makaa vuoteella kolealla.Juusto on tarttunut hänen kurkkuunsa näkymättömään siemeneen.

Heleän kostea varhaisaamu aukaisee silmänsä ammottavan auki;tarttuu kiinni päivään;pilkistää piirinsä apposen auki-näkee valon keltaisen ja sammuu päivään keltaiseen.Heräävät siivillä valot.Kurjenmiekanvalot siivillä heräävät ammottavaan valoon.Pilkistävä loiste,loiste pilkistävä herättää iltapiirin aukinaisen.Kimalainen herättää nukkuvan ihmisen,presidentin uniltansa,nuutimiltansa vihaisilta.Katse kiertää ympäri radan vaivihkaisen vihlaisee jalkapöytää pönäkkää kohti lasikuppia kirkasta.Epäröiden aukeaa korkki kostea.Viimassa...

Lämpimässä pullossa suppiloituu kyynel,jono,jano.Helmet tippuvat kaulasta.Noroina lepää aurinko päivän.Lepotila katoaa.Suuresta leivästä riittää kaikille.On mentävä pois katsomaan kirkkautta heltiävää;kaikille sopivaa silavaa markkinoille.He työskentelevät työksensä.Piiri katoaa.Nukkuu lepohetki janoton.Sallin sen.Hattarat piirittävät joukkion sekavan.Piirin kosto palaa epäröimään itseänsä.Toisto jatkuu kuussa palaten viheriöimään maan kamaralle.Sekunnit lyövät itsensä hengiltä.Näytelmä päättyy kokonaan.Ei ole vielä hävitty sotaa suurta.Pieni jano;iso leipä tulee kaikille samana,samoavana.Niin tässä ollaan piilossa hedelmien keskellä surkeiden.

Kohtalon kellot soivat aavikolle,joka muuttuu vereksi.Epäilys muuttuu uudeksi ja vanhaksi vanukkaaksi,joka repäisee uutisen suuhunsa.

Turpea tulilintu kaikkoaa etäisyyteen levittäytyen koston janoon.Kuolee kärpänen ikuinen.Sallimus estää valon janoamisen.Kokonaan kuolee pimeys hartioilta raskailta.Ruummillinen jano tyrehtyy.Valo asuu peikon,kurjan sisällä.Soittokello keipahtelee.Pilvihattarat kietoutuvat lämpimään turkkiin.Ilma pihisee.Valo jakaantuu pisaroiksi,joilla ei ole elämää suruisaa.Pisaroinen kaktus itkee valkoista sumua.Ei näy.Villitys lepää hartioilla keveillä.Ei saa sytyttää liekkiä palamaan kokonaan.Lahnakastike jää epäröimään.Tulessa palaa.Roihuvat kattilat kiinnittyvät kelloon.Käteen piirtyy haluava enkeli.Selitys muutuu epäröinniksi.Vastavoima hajoaa.Seuraus on kokonaan unohtunut.Loppu.Lappu.Piste.Kumma juttu.Ei ole enään kumma,kummallinen.Jee.

Pimppi on piippa.

Tuijaa tarkoittaa tuijottaa.

Kakkulan kattoja kievertää.Uusi taso.On oltava umpijohdannainen ja valmis uusiin repäiseviin johtotehtäviin uuden salakkaoperaation johdossa.Kekro tietää Ureen tarinan.

Mä brunailen brungingasta.Olen Liisan koira.Brinkkaan broisoa.Munakoiso brohoilee nurkissa.Uhtailen siemenen takana.Junkailen karua katsua.

Pieru on pirru.

Meikki on meikka.

Robotti on robso.

Mimmi on mummukka.

Lenkkikengät on lenkurit.

Hiukset on blyysa.

Tissit on titsarit.

Bihki,mihki miksi keksileikkimä on kuutosen kaima.

Kikro,kakso,mukro,nukro,pukro puksottaa puksoja,luksoja,huksoja.Valinta on kiireen keskellä uusi.Valletus pitää uusia ruuhia.Valetus rikkoo selityksen kiperän.Olen tavoite itsessäni.Uuhen kurkun partisaani tappaa näkymättömän revityksen.

Munat on kilkkerit.

Kikkeli on kiku.

Hömpsyn,kömpsyn,kämpsyn,jämpsyn,jampsun,lampsun,tampsun,jimpsun,himpsun himpsuttaa uutta kuuta.Leväperäinen pihlaja pihlittaa ureen poikasta.Ulelle tarvon tarmokasta Tarjoa.

Huulipuna on hulkkari.

Puitten hapuileva havina kohohduttaa untuvaa marjaa.Kanta-askelten lumo joklottaa unien läpi.Kiihottava katse repii urat auki.Jähmeä puuro takreltelee kurkkujen keskellä.

Nurwada urfaga fagotti seisautti.Kunnon mielenmiehen tie.Pilvien ympäri käy puhkirikkonainen läpipää.

Pilvenpimennon pirteet laskeutuvat urumin tassulle.Kalseus kalsistossa piirittää uuden kitaran oston.Ulkoistetun tunteen sisäinen toisinto.Orolle otto.Uuden sisäisyyden piirre.

Pumpuliveikko keittää huttua.Kesänheleys helkähtää heleällä pilvivarannolla.Kukkeus ottaa varannonkatseen itseensä.

Lehmeilevä piiras piirakoi uranetta.Siipiä pakottaa uuteen uneen.Univen visakoivu katkeroittaa pilttuun puun urille avarille.Pursi pursii purkkalia.Umpimieliset vastanaineet ulpukat ovat pilven lähellä.Tiedän olevani kauon täällä.

Lännistön portaiden alapäässä on kiirepaloinen vehuri,joka tarkoittaa uusia uria Kellokosken Anulle,joka säilyttää vanhaa ongelmaista hunajapunkkia vesurin vieressä,keittiön läheisyydessä.Mille kuljet kulkuri iänikuinen,tarvekaluinen kellomatti,kellokas vesuri.

Rälläri räpättää kohdennetun;kohonneen kunnon päälle.Röhmäreen riipuntakeinu auvoittaa uusia uria.Terveen käden rahminta ja silmien kiireellisyys.Päpsynnässä on kirra.Pilvien hentymät.Auvereisten toistojen tarinat.Kurinalaisten hyppyjen huiput.Auleisten karikkojen piripintaan ahdettujen kivikkojen päilyvät kiireet.Helmiäiset himpukat hapettavat uran alla,joten älä urki paljon muiden asioita.

Suuruudenvarainen vara-avain jömpsähtelee valheen rajamailla uutuudenkiviselle polulle.Pilventömpsähdykset tömähtävät vasten kasvojenpiirunaa.Koronnaruna annetaan pätkittäin.Helmien pimahdukset pilkkovat uutta hedelmää.Kivien suluvakäytöksiset siivet kiiveröivät uutta jaetta,korunaa.Raollinen tuli on pilvien takahikiä.On kiiveröistä olla silmien tasalla.Katson urua ja tarua.Sekaisin on katsu ja rotinen.

Dergafa:

Niilo:Onko teillä rauskun nausku käsissänne?

Ailo:Valitettavasti ei teilläkään ole mitään kiirettä polttaa päreitänne.

Niilo:Ettekö osaa vastata kysymykseen olemassaolon kysymyksestä?

Ailo:Kylläpä te osaatte olla rasittava ja luutunut pataluuska.

Niilo:Kiitos ei enään teidän pelejänne,siitä että ette osaa kysymyksenasettelua henkiinjäämisenkiinniotosta.

Ailo:Teilläkö on varaa olla hienotunteinen kysymyksenasettelusta vai oletteko kiinnostava sen suhteen,että ette osaa hengittää riittävän koruisti.

Niilo:Kylläpä teitä jäytää turhanpäiväinen kiire sydämmessänne!

Römpeänrähveän kaunis kukra pelkämää uutta kirraa.Kirva kirpoittaa raksun näkönököradion luo.Ullaba kehitelmöi raksun taskun siiven luo uusia keksejä.

Helpon rajupajukorin rakenne riivii uudestaan puikkoja.Puhtaiden vesien virvoitusjuomatehdas tapoilee uusia polkuja,toisintoja.Valmiit kohtalot-ei vattumarja pensaita uudestaan.Kiireen karunpolvennurina nutiaa;nutisee uutuudenvimmaansa.Se selviää uutuudentoisinnosta kedonkukkienpolvien herkkyyteen.Roskeusraavankukanherkkyys avaa tullaposkien kukkeuden ja hehkeuden pois itsestänsä.Kankkaan sulisilikiviä uudella tavalla.Olen kiinnostunut tullista.

Adawa repii riivinkukon uuden heimon uudestaan pois,siitä mitä ei tiedä omistavansa ja ottaa peltilehmäntikun uudestaan suuhunsa.On liettyvä tie siellä missä ei ole uusia polkuja vielä katsottuna.Sellaisella voimalla ei ole tiettyä,tittyä kohtalonomaisuutta.Titty on valmis onnistumaan ja kohdentamaan vanutukkonsa uudelle tähdelle.

Adage:

Aluton:Missä kehitys on niin kehnoa,että ei näy alkuakaan?

Lobba:En kummaksenikaan osaa tietää,että olenko kunnolla ollenkaan tietävä!

Aluton:Lisäkseni vai kakkupää on kiinnostunut tietämään miksi autonlämmittimiä ei tarpeeksi ajoissa tarkisteta niin,että ne eivät mene rikki.

Loppa:Kehitys on kehnoa kaikkialla,jossa ei ole autoteollisuutta.Tietysti on muutakin tekemistä elämässä...