Ikkunoiden valonkaje siivittää auringon selkäpuolelle-vaanii kettu,jänis harmahinen soiden kätkyessä;paloessa.Varjohiihto hihittelee tummaa sädettänsä.Selkäpuoli janoaa lehmien siipiä,maassa makaavia,tunnottomia tahmaisia taapertajia.Talvi on päättymäisillään/valo kestää monenkin hengen,psyyken.Kyynelvirta tippuu noroina sammalkääreisiin suruisiin.Marjaisat mättäät valikoidaan tarkasti-uppoutuneet tukit pulpahtelevat yli järven takaisen.Tahtipuikko heiluttaa viemäripetoa-siilistä lähtee kutomaan kotoa lihavaa.Noroina särkyy pilvipeite.Taivaan kutoma kasvaa pilkehtiväksi varisevaksi lehtisekasikiöksi.Palaa alkuun lehtipiilonorsu apinoi itsensä peilin edessä.Paljon on matkaa edessä.Paljon opittavaa elämästä.Elämä päättyy joskus.Pitää nyt ja tässä.Kuitenkin taide on suurempaa,kuin elämä kontasakankaan kuin uinuva kämmen...