torstai 9. tammikuuta 2014

Vihreä vaeltava siemen katsoo lämpenevään iltaaurinkoon,länteen.Lehmät seisovat laitumella ja itkevät itkujansa,laulujansa.Laulaa lahnaparvi laulujansa titityy,titityy,tyy,tyy tyylillisesti oikein tyypillisesti oiva ja audon tuntuinen.Aidon oloinen repeämä päästää sisäänsä vettä auvoista,jossa on herätysneste ikuinen.Laiva keinuu keinumistaan,jossa kukkaruukku kaatuu rajuun ukkosmyrskyyn.Pärekorit yhdistetään sisään laitetaan kananmunat mustat ne ajelehtivat ja murtuvat synnyttäen uuden suuren uskonnon,jossa vislaa ja viheltää huulet ja ääni.Samea silakkaparvi törmää karikkoon keltaiseen.Tuolla puolen on puolukkamaa,varsimaa,varsimaaninen,joka tappaa olion.

Ei kommentteja: