Tuuli vihmoo puita vihavia.Vihloo tuuli ainainen aikaa päässä kulkijan.Teennäisen kuun sirppi ajaa takaa pirua kohmeaa.Valta on suuri.Pieni jako jakaa hedelmän osiksi.Osa voittoa on sinun.Minun hahmoni selviää toistosta ikuisesta.Lehmä parantaa sydämmen kaaret mutkittelevat verisuonten pinnalla.Jaa saalis tasan.Kahtia jakaa tuoksu neulikon.Siemenikön valta ulottuu nenään,kasvoille.Ruovikko katoaa puiden hajavikkoon.Uudestaan pyrkii lieju samea.Mutainen ihminen ampuu jänön.Syö siemenen.Lepää oksan päällä.On turha jäädä lepäämään.Ei enään ole mitään keinoa rajoittaa sitä mitä ei ole olemassa.Niin on vain nyt tässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti