perjantai 31. tammikuuta 2014
torstai 30. tammikuuta 2014
Tehosekoitin jarruttaa.Äänimatto/pirullinen tanko seisoo tanakasti paikoillaan/sijoillaan seisoo vihertävä lintutalo/laulaa sirittäjä valkoinen/pois piina rukka rajallinen/tiiliskivi rakentaa yhteisön;komponentin/jäljelle tuleva auttava koipi potkaisee tuhon valtavan valtaistuimen päällä makaa levittäytyy poikanen/tukala tilanne/Amerikkalainen sekundafilmi ohjaajana Renny Harlin/tilannekatsaus poikki.Leivänselänne takertuu tuhoiskuun/kuun valopuolella sykkii lapamatojen kummitukset kamalat.Kamfeeri tietää rajat keltaiset.Mykkä jänis kaikkoaa takapihalle tippuu noroina nokea,pihkaa/tahmea vallankumous/sekundäärinen taisto levittäytyy nopeasti.Laavuilla makaa mies levittäen tahtonsa toisten käyttöön.
Tursottuu leipäsilava/Tuhraantuu/aika/päästää/läpi oksiston maltaiden/valon kevennys kynnyksellä/rajan piikikkäät puut avautuvat vedelle/Avaavat säkeneitänsä/heittävät volttia pihapiirissä loimuaa kalapaistos/syödään vaan tulee paha olo kylläinen/Kyllä jaksaa tehdä porua/puuroa/jäntevää oloa piirun verran/verannalla vetreällä vetreä nuorikko pari kävelee kynnystä kohti.Akupunktio pistän sinua/Huutamista/kieriskelyä lattialla pehmoisella/piikikkäät siivet jakavat lemmenparin,lemmenparit pois/he lipuvat liputteen/sääriensä takaa paistaa aurinko.Tiivis valo pusertuu kohti avaraa näkymää.Villikko näkee lehtevät majat itsessänsä tapahtuu muutos/Kakku sen kunniaksi/valmis säädös/harha poistuu,valmistuu.
Pääskynen päästää pesänsä irti/pieni viiva lankeaa itseensä.Etäisyyteen katsova hedelmäpuu lävistää marjansa.Pimeässä kulkueessa saatetaan sekaantua väkijoukkoon.Pehmeä vaino kuljeksii vainioilla turhilla7turkis piilotetaan.Hirven jano kestää vuoden/vuoteella lapsi nukahtaa.Unissakävelijät kiipeävät vuoristoa pitkin.Talikynttiläarmo jännittää,jänistää hehkuista pois langennutta pelkuria.Nosturi nostaa/laskee toisensa ympyrään.Taloon on rakennettu vuorimaja/siintyy jälleen pyrstölleen/kaatuu viiniin/viinitahrat syövyttävät.Tila jakantuu/räjähtää kappaleiksi normaaleiksi/leikkii taukotila/kämmenellänsä känsä/Tie romuttuu/Jäljet/maassa/makaava/vihainen/vemmelsääri/Aika/Tila.
keskiviikko 29. tammikuuta 2014
Lehtipellon kädessä vihreä kätymä vilvoittelee itsensä lomilta.Pois kääntyy varis kaakattava.Lehmä astuu jonoon.Sukat pois sanoo ylivääpeli.En ota sanoo lehmä.Otatte pois paitanne,housunne ja hameenne+muut tykötarvikkeet.No siinä tapaksessa te olette pölkkypää.Anteeksi kysyy ylivääpeli.Olette pölkkypää,aivan juuri niin pölkkypää-ai jaa sepä mukavaa tekin olette huomanneet,kiitos huomiostanne ja jatkamme harjoituksia olkaa ystävällisiä.Minä en ole ystävällinen sanoo lehmä.Siinä tapaksessa arestia 2 viikkoa.Minkä vuoksi olen lehmä,enkä pölkkypää ylivääpeli.Nyt riitti te todellakin riisutte itsenne alasti.Ei sanoo lehmä en voi toisten nähden olen nainen.Ylivääpeli-kaikki täällä ovat naisia riisukaa nyt vaan tai muuten.Lehmä:Mitä muuten.Ylivääpeli:Teidät riisutaan alasti.Lehmä:En suostu siihenkään.Ylivääpeli:Teidän on suostuttava tai teidät ammutaan.Kyllä minä ammua osaan sanoo lehmä.Ylivääpeli kaatuu kuolleena maahan.Lehmä jatkaa matkaansa.Loppu.
Ikkunoiden valonkaje siivittää auringon selkäpuolelle-vaanii kettu,jänis harmahinen soiden kätkyessä;paloessa.Varjohiihto hihittelee tummaa sädettänsä.Selkäpuoli janoaa lehmien siipiä,maassa makaavia,tunnottomia tahmaisia taapertajia.Talvi on päättymäisillään/valo kestää monenkin hengen,psyyken.Kyynelvirta tippuu noroina sammalkääreisiin suruisiin.Marjaisat mättäät valikoidaan tarkasti-uppoutuneet tukit pulpahtelevat yli järven takaisen.Tahtipuikko heiluttaa viemäripetoa-siilistä lähtee kutomaan kotoa lihavaa.Noroina särkyy pilvipeite.Taivaan kutoma kasvaa pilkehtiväksi varisevaksi lehtisekasikiöksi.Palaa alkuun lehtipiilonorsu apinoi itsensä peilin edessä.Paljon on matkaa edessä.Paljon opittavaa elämästä.Elämä päättyy joskus.Pitää nyt ja tässä.Kuitenkin taide on suurempaa,kuin elämä kontasakankaan kuin uinuva kämmen...
tiistai 28. tammikuuta 2014
Palmikot juurtuvat kiinni taivaaseen-astuu yli veden/Vedenpalmikot kietoutuvat kääreisiin ulottuen sydänverisuoniin,sydänsuoniin,sydämmiin,saapikkaisiin,sääriin kohmeloisiin.Verenpisarat nylkevät kaulan-asettuen vaakasuoriin linjoihin mustiin/Peitot kääriytyvät rajojen yli.Arpikudokset pistävät,pistelevät levotonta mieltä-porttoa,joka riisuu itsensä alasti.Väärätahtisuus laskelmoi ajatusta raakaa/Raakalaismainen kudos vääntelehtii huipun kielissä/orgasmin helteillä/hettehillä vanuisilla munuaisilla/munankuoret riistetään käsistä poikasen.Valonjakajan siemenet siitetään veripuroihin kiemurteleviin.Kiemurtelevat madot kastetaan maitoon ohraiseen.Oraalla oleva lammas mölyää sekavaa vihaa.Kotiinpaluu katkeroittaa suudelmien puron,katraan.Kallionlohkareet paloitellaan osiksi.Lyhty jakamaton kiipeää kartanon seinillä valheellisilla.
maanantai 27. tammikuuta 2014
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
lauantai 25. tammikuuta 2014
keskiviikko 22. tammikuuta 2014
Liekaan sidotut torvisoittimet töräyttelevät nurmen tuoksua-Talsimaa talsii jonossa;parijonossa;viimassa lapset kasvatetaan.Tuoksu tuhlaa itsensä ja levittäytyy ilmaan;tukalaan hautaan,joka lepää itsensä päällä;lieat avautuvat ja tuoksu tulvii arkkuun tummaan pitsiin pukeutuneet kahlitut vangit syövät ruokoa piirittäen haudan-tumman silmän katse valvoo unta lepäävän kohtalon-piirin aukeava;lahoava katse muuttuu uhkaksi-piiri avautuu-sisään astuu kylmä viheliäinen todistaja-pöydässä tanssii armeija lukuisa joukko kääntyy vastaan uhria turhaa-väkijoukko kasvaa sekavaksi piiritetyksi lieaksi,joka vetää itsensä hautaan.Ainainen,ennenaikainen kuolema kohtaa jäsentymätöntä todistajaa.Viisi jää-kuudes kuolee kuolemistaan;näivettyy sekaan hullujen,aitojen jäsenien.
Pilvenhattarat kiipeilevät puitten latvuksissa-leikkien ääntä kissan-leikkien tasaista ääntä/Vihmova vilkaus uuvuttaa jokaisen.Tahtokammio tyynnyttää mielen tasaisen-tasaisuus täsmää juurtenkammojen kanssa.Karikot täyttyvät vedestä-timanttinen kaulakoru älähtää juoden vettä-Timanttinen koruhuone täyttyy piirtureista ja loisista vetelistä-kävelee piirongin päällä juurtuen siihen lopullisesti-peittäen sen kokonaan-Kasvusto lepää sillallaan-etenee sakeassa sateessa-vuolisto repii juuret irti-maasta tehty-maaksi tuleva-maalle antava aura repii maan rikki-halkaisee helman maan-kyntö tekee siemenen lähdön peittelemättömästi todeksi-viina haisee papin kaavussa esiintyvällä henkilöllä-Leväten pihakeinussa keltaisessa.Omena tipahtaa hänen käteensä ja hän syö,ettei kuolisi puutteeseen viheliäiseen-tie-taito-tieto-jännite-aitous.
tiistai 21. tammikuuta 2014
Epäsentimentaaliset liivettömät joutsenet tahkoavat.Purjeettomat joutsenet lentävät kohti maamajaa,taivaskotia.Taivaskoti räjähtää silmille sokean vaarin-laittaa teetä sijaiskodin asukeille;asujaimisto ohjataan ristin kautta turvalliseen majaan-helähtää tuhkanharmaa kävelykeppi.Tuhkat sirotellaan jääpeitteen ylle-kova kouraisu antaa vauhtia kierrolle-jäljelle jää/Jättö kipuaa ankaraa vihaa pitkin tuomion kannelle-Tuomari seisoo punainen viitta käsissään-heiluttaa lippua korkeaa-tuuli tempaa lipun pois hänen käsistään.Oopperakulkue yhtyy lauluun kauniiseen,suruisaan.Pilvet lipuvat ohi maan.Aurinko avaa ihmiset,maakuntalaiset maan syömenissä.Kurnuttaa aura,käki äänellä pihisevällä.Piilopaikkaa ei ole.Kaikki lepäävät tuulen päällä.Tasainen tahto kammoksuu valoa.
Jarruttomat jäljet reessä kolhivat sielua soittimetonta,soinnitonta.Pienet pihlajamarjat kolhivat kurkkua karheaa/Karheaa makua kestää kauon/paljon porua tyhjästä/Lentävät villikissat lentävät kohti kolhiutumatonta kotia.Takiaispallot tarttuvat kiinni tahmeaan kurkkuun,joka lepää sängyllä sinisellä.Sinisellä merellä ratsastaa tyyni ilma siivilöityen kermakakuksi harmaaksi,helmeksi,joka katsoo horisonttiin-vinoon käy askelmat kellarin.Madot ryömivät onkaloistaan kohti aurinkoja,valoa.Valo viipyilee sallimattomasti juuriltaan tyrehtyneitten taimien lomassa-valo pilkehtii puiden lomista sekoittuen siistiin taivasmajaan,taivasrajaan,taivaaseen.Taivasmaja katoaa silmiin siintymättömiin.Säihke säkenöi takalla,lailla,joka,jota vartioi sidos.
Piintyvärajaiset puut uppoavat veteen puhtaaseen.Puhtaasti luut kimpoavat sateen eteen.Eteenpäin käy puuposti puhtoinen eteen sateen.Luulomäki,luumäki,luulotauti turpoaa puhtaasti.Puhdas tauti etenee hitaasti kohti puhtautta,pulahdus pujauttaa,puijaa puhtautta etenevää,etevää.Etevää valoa kohti pulahtaa pulahdus/Veteen piirtyy pulahdus,puijaus.Jaakko kokkaa puhtaasti;pulahtaen välillä veteen puijaten vettä,pulahdusta-ei kuulu pulahdustakaan,koska hän ei hypähdä veteen pulahtaen,puljahtaen/Puukko pulpahtelee pintaan lihan,veden,veren.Pulkahdus pujahtaa pulpahtaen veteen pulpahtelevaan.Pujahtaa pulkahdus pulkahteleva veteen pulkahtelemaan.
maanantai 20. tammikuuta 2014
Epäpaikka määrittää seudun siintyvän.Sekaantuvan tähden paikka julmettaa Niilin laakson nimeksi.Varjo pohjoinen vie etäälle kuiluun.Parta kuluu nopeasti.Poistaa hän ruuden ikuisen.Kyyneleet kirkastavat sielun peilin;säröttömän ikuisen,vetisen.Vedepisarat polttavat sieluun reikiä,lasisia pyyteitä,joutavia,jonninjoutavia.Pienet parijonot helmiäiset kuiskuttelevat,keskustelevat asiasta.Nro.1 piiloviisaus,piiloviisaudellisuus kävelee kohti kasvoja.Jäsentyvät piirteet piirtyvät vasten kasvoja,pilviä,jäätä pälyileviä.Vihmare kolauttaa päänsä.Kalloinen kolo pesee kasvonsa,itsensä.
Piilohentuva hehkuttaa loistetta,iksää.Opsu lippalakki palokärki auttaa,soittaa metsänhenkeä jaloa.Epäselitys johtaa selitykseen.Lentopelkoinen härkänen ei lennä lennonjohdon mukaan.Mukavaa matkaa toivoo lennonjohto laskeudumme klo 8.15 paikallista aikaa Hawaijille-laskeutumisemme tulee olemaan helppo,mukava ja hauska.Piirileikki voi alkaa.Hahmottumaton olento saapuu.Sadepisarat lopisevat.Pilvenpiirtäjä kiipeää jonossa kohti aurinkoa ikuista.Luuta lakaisee siemenen nurkkaan,josta kohoaa pilvi sateinen,utuinen,rikkonainen.Kulkuri janoaa mettä kultaista.
Aukinainen virsikirja,virvekirja avaa sielunsa,lukunsa luettavaksi,otettavaksi sieluunsa salaisimpiin,pimeimpiin puoliin/kertoo äidille jalolle sielulle piinaa vaan/rutiinia/ruutia yhdelle muille vaan ruokaa jaloa/tuhtia pakkoa,pakoa itsestään itseen jaettuna jakoemo ruusuinen/pimeä oksikko,rusikko suuri/leipää ostaa kaksi lemmekäs,lemmitty eväsasema ikuinen ja piirakka pehmyt ja ummikkolampi syvä,syvänteinen tiheässä metsälammikossa ui sammakot,kalat,vetet aikaiset virvoen mielen sammuksiin.Taas kiitos ja hei.
Tulta tulimmaisille,tulta tohkeimille,tulta rohkeimmille.Rohkea syö rokan;keikkuen nokassa.Tulen keikunnan,pinnan alla kiehuu kova palo saada tehtyä työ.Ilkeä häntä ilmestyy hänelle.Häntä pirun merran.Santa ajaa häntä eteenpäin;kiipeää kohti puuta,pilttuuta,pimeää puolta,saalista,liskoa.Lisbettiä rakastansa rahakasta varakkuuteen laskee kyntensä,pedolle irkuvalle kirkuu lokit.Haaskat ajaa hänet eteenpäin norjaa tietä pitkin poikin poikinensa pois rahoista saaliista sameasta kattilasta armosta varmasta.
Ostoskärryt nostetaan sisälmyksiin keltaisiin.Valintaostot viedään sisään ihmisten pienteen laidalle.Jakoavain heitetään mereen punaiseen.Haarukka tuhoaa ruoan imelän-sokerikko taistelee vapautensa puolesta.Sammallikko saarnaa puhtauden puolesta.Tiikeritaisto lähestyy loppuaan.Ruskea ruste rusentaa aivot ja taiston kultaisen.
Puut jarruttavat eloa sekavaa,autiota.Vallitsee valta puuapina vuoden kokonaan eikä tarjoa apua Jumalan,vaan katsoo pilkaten ihmistä hämmästynyttä;hämmästys vahva pitää kiinni tästä eikä nyt mene minnekkään.Kuunsirpin luona puna avautuu kaarelle palaa taas karikoille,karrikoille tuhansin eri värisävyin pois linjasta epäpuhtaasta;pelosta ja miksei linjakukasta parhaasta.Paras piiri on täällä ja avaa lepän suonet,kontelot,kohmelot avautuvat.Vapaus koettaa syyllistää jääviyden. Monotonisen pimeän kohteen,hohteen paahtavan palaa valo,väpinä,suruinen,janoinen,pelkoinen aamu.Ties mitä vaan ei nyt.
Pieni sarvipäinen nainen kävelee katua pitkin polku seuraa mukana.Valonsäteinä,valonsäteisenä aurinko heittää jäähyväiset valolle aurinkoiselle.Viisaus katsoo vasemmalle-oikealla kunnia-kanuuna suoristautuu tehtäväänsä oikeaan-suuntaan käy polku pienoinen,valoinen-säikeet vapauttavat pahuuden,hyvyyden loistoon kaukaisuuteen.Vilisevät kissanpäät tukahduttavat onnen,ilon.Roskakasojen päällä kimmeltävät helmet ilon.Roskameri kävelee kultaista merta kohti,kälvii näkymää sikaista.
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Kivijono järjestäytyy jonoon ikuiseen.Timantti välissä.Kivisirpaleet palelevat.Timantti on lämmössä.Sihtisirpaleet palelevat vetistä unta.Unen tultua okra tasoittaa.Tasaiset välit ammentavat voimaa lehvästön sienestön kupeesta.Pyörivä maailmankaikkeus avaa katseensa kasvoilleen kerääntyy pölypunkkeja rosoisia.Rusentaa vammas itsensä,litistää itsensä puukkoarmeijan leipiin.Selkää koivertaa,kovettaa itsensä puun omaksi,kaltaiseksensa,hallitsee aikaa,pihtiotteilla ottaa murun,ruusuisen.Selkä avautuu pihalle valoisalle.Varjot tavoittelevat saalista liikkuvaa.Etanan vauhti on huumaava.Into lisääntyy.Sika viipeltää tahtia ihmisen vammaisen.
Punainen lehdykkäpuisto jakaantuu viiteen osaan.Se hajoaa säikeisiin ja jaoksiin,seoksiin,jaettuihin pientareihin,jaoksiin,jotka tuhoavat itse itsensä kokonaisuudeksi,joka jakaantuu virtapiireihin ja kamppailuihin,kamppailuksi kokonaisuudesta viiteen jaoksiin,joissa,jossa valo kamppailee olemassaolostaan pimeyden,sakeuden ja sameuden kanssa.Kehällä tapahtuu vaihto;vallitseva valta sammuu,sekoittuu vallitsevaan ilmapiiriin,jossa tapahtuu selitys selvittämätön;piiri menee sekaisin/Wakein synty syntymätön loppulause.
lauantai 18. tammikuuta 2014
Katkennut orsiparvi laittaa hautausmaan likuamaan.Likaviemärivedet johdetaan maalle pyhälle,jossa henget elävät syvää unta.Karikoiden tapahtuu matka elämän.Jano vie janon kerrallaan ja sitten rapakko vaikeutuu menee omia teitänsä.Keltainen Marianristi putoaa maahan ja musertuu pahvisiksi synnintuoleiksi,synninosiksi,pahvisiksi osiksi,joissa lepää synnin valta,siemen.Intiaaniharjo tukehtuu kylmyyteen,jossa kalat eivät voi uida eikä harjoittaa uskoon ristintietä autuasta.Siemen katoaa sineen suureen,jossa lämpö kylmähäinen voimistuu valoksi,sekä tuleksi ainaiseksi.
Varjoisat leikit tukehtuvat kylmyyteen,jossa hiiri piirittää häntäänsä,joka nuivettuu irti siitä,joka sanoo itseänsä mestariksi,narriksi elämän.Varjoisat lehvät nakertavat puun heinikon siemeniksi,valoisiksi,joissa elää elämä moninainen-syysunelmat tavoittavat hedelmää,hedettä/viittä irtautuu omasta puusta lentää ja kasvaa suureksi tuhoksi,josta heisipuu kiertää itse itsensä kuivaksi tehtaaksi,jossa kukat kiertävät kehää-Lampaat syöksyvät tuleen-Valinta ostaa pieniä pipareita.Hedelmänosto jakaa kaiken puunmaan.Pieniksi osiksi takertuu puna puinen valta mahtavalta tuntuu olla sijassa teemarjapuun.
perjantai 17. tammikuuta 2014
torstai 16. tammikuuta 2014
Kokonaan turve kääntyy kierroksen aidon tunteen vain ettei osaisi taitoa;taikoa mitään siitä pois ottamatta;siihen laittamatta.Hauki astuu askeleen eteen tai taakse.Vihreä heisipuu takertuu kurkkuun keltaiseen,jossa piikiven katku kasvattaa inhon tulehtumista vastaan.Vastatuuli selättää sepaluksen.Se aukeaa ja viseltää ohi keltaisen myötätuulen pienoisen.Herää pieni selli viimeinen ja aukeaa terälehdet keltaiset-omissaan se on ja lepää kokonaan aivan tuohduksissaan on.Vihreä neilikka katkaistaan ja viedään sian eteen,jotta sika venyisi nopeammin pituuteensa.Hänellä ei ole lankaa eikä sielua ollenkaan eikä pullapitkoa,jota syödä hätäisesti.Hän ei niele eikä pure eikä myöskään röhki.
lauantai 11. tammikuuta 2014
Ajan täydentyminen ajan sisällä;ajan hallinnan sisällä sisältää ajan tajun ja ajattomuuden toisinnon;toistaa ajallisuuden ja ajattomuuden itsessänsä ja itsellensä ajan riippumattomattomassa luonteessa riippumatta ajasta.Ajalliset riippuvaissuhteet kietoutuvat kiinni aikaan ja ajallisuuteen;Ajan arvo on ajallinen ja ajattomuudellinen aika.
perjantai 10. tammikuuta 2014
torstai 9. tammikuuta 2014
Vihreä vaeltava siemen katsoo lämpenevään iltaaurinkoon,länteen.Lehmät seisovat laitumella ja itkevät itkujansa,laulujansa.Laulaa lahnaparvi laulujansa titityy,titityy,tyy,tyy tyylillisesti oikein tyypillisesti oiva ja audon tuntuinen.Aidon oloinen repeämä päästää sisäänsä vettä auvoista,jossa on herätysneste ikuinen.Laiva keinuu keinumistaan,jossa kukkaruukku kaatuu rajuun ukkosmyrskyyn.Pärekorit yhdistetään sisään laitetaan kananmunat mustat ne ajelehtivat ja murtuvat synnyttäen uuden suuren uskonnon,jossa vislaa ja viheltää huulet ja ääni.Samea silakkaparvi törmää karikkoon keltaiseen.Tuolla puolen on puolukkamaa,varsimaa,varsimaaninen,joka tappaa olion.
Ruskea kaarnapuu palaa karrelle,sekä siivekäs,viiksekäs johtopuu palaa kotimaahansa ikuiseen.Rohina/ropina leimu kiero/kellertävä pakko,pako.Milkko/milkkoon siniseen tai sinen taa/taakse vain vilkaisu ruokapöytään nami nami,vaan eipä tunnu enää harasoo,harasoolta.Lampilempi leimottaa lehmäajalla seinällä.Taulu keväinen mielessä härkä,härjät-harjaat eväitäsi/luitasi.Kalvaa epäilys/otto mulle-sulle tasoitus.Heinänuha ei-sentäs siitä sait kunnarit-valinta nyt joo joo jepulis jolla kulkee eteenpäin.
Keltainen lehdykkätee rusentaa aivot.Lehdyttävä lehdykkävarpunen aukaisee suun,puheen,tohdinnan.Tohteus avaa sielun.Tohtius avaa ruumiin ja sielun.Torteus tortittaa mielen ja sielun.Tortsi tolttottaa tokia tosella toesella puolella.Tapi tapottaa taloja keltaisia,vaan ei saa taapottaa eteenpäin,eikä taaksepäin,vaan on mentävä eteenpäin,kuin mummolan kissa viiruinen.Hiirulainen ostaa viheliäisen valon,palon,talon.
keskiviikko 8. tammikuuta 2014
sunnuntai 5. tammikuuta 2014
Keltainen sika sijaa leipäpöytänsä arvoituksista.Pienistä paloista kerääntyy piiri toinen-jaottelu jatkuu sekaantumistaan toiseen otteluun.Varpaat kirpistelevät paljon-sekaottelu voittaa pyhän voitelun kultaisen.Kipinät kipunoivat ilmassa ja maassa välinpitämättömässä-pitää kiinni sekundäärisistä otteista judopainija japanilainen-kiinni on Japanilainen pysyy tolpillaan korealainen.Heisimaa ruovikkoinen,erämaa aivoinen.Lehmä kiivoittaa sedän aivoituksiin herran.Tuli palaa pökälöissä,pökäleissä nopeasti sammuu tuli katoava.Jaolla on viisas ihminen tulinen ja sammunut.Piilossa kyyristelee heinäsirkka suloinen.Seka sekeliottomaatti antaa lehmii-ottaa sen pois.Väli on tässä ja nyt sittemminkin.
Jäätynyt ämpäri räjähtää turbomoottori auton sisälmyksiin öljy sisältää ruskeaa.Siansaksaa saksilla leikataan öljy poikki se pläsähtää kasvoille enkelin ja tekee ne kauniiksi.Kaunokainen vaeltaa teillä ja turuilla.Metsät ovat peittyneet hämähäkin seitistä,jossa mikään ei elä elämäänsä.Tuore pinaatti leviää,lemuaa ihmisten kasvoille.Sisälmykset aukeavat auki kokonaan ja lentävät sian tavoin keppikilpaa ottaen itseensä ilmaa henkosta-vahavahaa ihmisen lennon,ihon jälkeen tapahtuu raju kääntö eteenpäin taas muuttuu ihminen kokonaisuudesta osiksi pitäen itsensä kiinni puussa uudessa kasvavassa.Terävöityy autonpituus entisestään.
Imelät villikissat naitetaan-sudenkorennoille tapahtuu kummia kepposia-villit kansat yhtyvät lehmiin-syntyy kapina kapioinen,sekä lehmänpiimää.Valtava kanuuna syöksyy sekaan autojen valkoisten-leinikit tuhoavat vihreyden auttavan.Jaon vuoksi tehdas suljetaan ja avataan ikkunat sepposen selälleen.Silmin nähtynä oleva kello naksuttaa aikaa rajallista-Tuupertunut lehmä ojassa tahtoo tulla enkelinviitaksi,siksi joksi hän on hänet tarkoittanut.Viima kiitää eteenpäin vaihde vaihtuu normaaliksi ja aukeaa pieneen avuliaisuuteen lempeään.Aurinko lepää kujertelee kyyhkysen tavoin lentää ja aukeaa taas jonnekin avonaiseen ikkunaan-selviää ongelmasta ja liihottaa yli vuorosanojen-pikaiset terveiset onnelmasta.
Pieni peippo nappaa ruususen valtavan vie sen sisään puisen lokerikon,jossa kansi auki-Pois vie tie peipposen tähden takia kissa ajaa takaa kelloa,joka tikuttaa uutta aikaa jumalaista.Hän katselee tovin tohtiiko hän hypätä mereen viileään koskeaan koloon ymmyrkäiseen,jossa vaanii saalisolento kaunoinen.Kaukaa näkee hän sen mitä hän haluaa vallanvaihto sinänsä;etäältä vain nukkuu hän,mutta valvoo ain unta ei nää,eikä tarvitse tarpoa lunta ryttyyn,koska hän on levoton ain tässä ja tuolla siivillä pikaisilla hän lehahtaa lentoon karuun,eikä osta,eikä saa mitään siitä mitä haluaisi.
Hallinto hedelmöittää risukon lempeän.Kiinnostus lepää päillämme nuorilla,vanhoilla suortuvilla.Helmijärvi kajoaa selloon sikaiseen.Armoton armeija piirittää lehmänkellon.Synkähtävä sissiarmeija hyökkää kiinni peipposen siipiin-levittää itsensä ja lehahtaa lentoon.Selvään päivään kuuluu jomotus kauhea.Armeanialainen kyselytunti-vierainen olo ryntää huoneeseen pimeään.Kyselytäti tiipottaa eteenpäin vaivalloista reittiä.Sekaisin juoksee villi hepo-menee suoneen suloiseen.Ruhjentava pensas kurkoitteilee määrää ilman suunnattoman sekavuuden.Vilinä tiellä-hahmottaa ihminen ikuinen.
Valopilkkuarmeija lempii varjoa pimentävää.Pimennys kostaa.Lepää tätä suoraa suorakaidetta pihaista.Pihtova auttaa meteliä.Pihtova pyyhällys kerää nestettä hettehistä.Hedelmöittyneet suoniidakkeet telmivät ilosta,vedestä.Siivekäs vasemmistolainen valitsee oikean puolen.Huuhtoutuu huhtikuu mieleen,mieleiseen.Mielova aavanaru katkoo naurun riekaleiksi.Ymmyrkäinen yrmäisy liihottaa lentoansa.Liihdyttävä yläpääveto kiittää sallimuksen reittiä.Tasajakolaidikko päästää pimeyden itseensä-poistuu paikalta.Teennäinen kivääri ampuu laukauksen kiverän.Naliseva turhamaisuus.Epäsuorat pisarat heittelehtivät hidasta volttia.Harmaat vihannekset ravisuttavat pintansa pois.
lauantai 4. tammikuuta 2014
Pienet vasarat hakkaavat huulet kiinni-kiinni avaruuden katkaisemiin unohduksiin,untuviin,jotka viipottavat halki tuoksuarmeijan,joka piirittää ihmiset vaihtuvat jonossa sekasortoisiksi meteliksi.Tamma näkee tapahtuman jälkikuvana.Piilossa kyhjöttää Jeesuslapsi-syntinen-äiditön-turvassa Jumalan käden.Sinertävät siipirikkosoittimet soittavat helluntailauluja janoisia.Janoiset kyynelvirrat sammuttavat janonsa kokonaan.Säteisä autovirta vihmoittaa aution järviparin kurittöman.
Jäätyneet vesisydämmet huohottelevat,huokaavat pilvistä janoa säälivää.Sekapakkasikiö makaa korkeaa untansa jäistä.Piilossa hengittää lumi ikuinen-jalkeilla viisi-kaksi hereillä.Punapussi kantaa jäisiä vadelmia hedelmättömiä kiihottaen itsensä hurmaan autioon.Katto kallistuu;katot kallistuvat,kallistuttavat itsensä pois näkyvistä-jonoinen pipo itkee ruusumerikyyneliä kirpeitä.Terälehtisilmä vilkuttaa autiolle naiselle.Hän on turvonnut mieleltänsä.
Hedeuntuva pyykki katoaa jäljettömiin.Ostoskärry pyyhältää ohi kolahtaen jälkeen veriseen pirskoutuen palasiksi syntisiksi.Jälleen muhomyyrä syö viljavan tekoihmisen kokonaan kotoaa isänmaan uumeniin,josta kömpii esiin tuhotutka tulinen-samea hengitys pihisee vaivihkaa kohisevassa uumien sumussa.Leipäpiiri lakkaa olemasta kokonaan.Janoton intiaanipuku alkaa olemasta siivoton heittäytyy maahan keltaiseen;yrmäisee kohti valoa ja ottaa itsensä hengiltä.
Raukkarukka kukka kädessä astelee hän tunnoton,joka ei tunne arvoansa,eikä herkkää hellyyttä;aitoa jaloa piiriä yhdistävää,joka tarjoaisi hänelle turvan ikuisen-Lepohetki vaivihkainen tummille;vaaleille kannukset;riipukset;korut.Kahvilassa palaa dynamiitti keltainen.Punaiset pallot puristautuvat nyrkkeihin valtaviin juoden mesimettä kosteaa piilukivestä sameasta.Punaiset sammakonreidet palaavat ruotuun ikuiseen.Kello kysyy kysymystä ikuista-Kuka olen?
torstai 2. tammikuuta 2014
Haisee,kuin kalajana.Kalajana viipottaa hetteellä.Marjat taistelevat tuhkaa vastaan.Multa tekee vastarintaa.Mustarastas pusertuu rintaa vasten,ihmisen,joka tekee sydämmenmuotoisia enkeleitä-enkelit musertuvat;hajoavat kappaleiksi:he itkevät itkua mustaa vempoa.Vempous viipottaa villisti eteenpäin.Eteenpäin katsoo hulluviitta keltainen.Keltaiset sirkat soittavat tuutulaulua tulista.Keltaista valoa siintelevät siiksiöt.Siintelevän sisällä siiksiöt temmeltävät veessa punaisessa,joksi tulikivi keltainen tahtoo rikkoa itsensä kokonaan,eikä avaudu milloinkaan siitä asemasta missä on ollut ja tulee olemaan aina ja iäti konsanaan.Välilause.
Oravainen sininen pomppii sähkölankojen-selvien vihertävien niittyjen alta.Verannan hihkunnan kuulen.Putoaa pallo suurelle kämmenelle kukkivalle.Kukinnot tippuu kadulle pienelle.Tippuu järki komeroon pimeään.Kylmyys kalajaa hentoa ihoa;kalahtaa hentoja kasvoja,jotka sinertävät illassa lämpimässä,jolloin kalaparvi valahtaa sisään uiden ikkunasta aidon kivikirkon pienoisen.
Ristisen siemenen sikiäminen silpoo valkohapsisen säkerryttävän toiminnan vauhkoksi lapseksi.Valellaan sylki lauluksi.Pienen pieni rusina lepää antaumuksellisesti pöydällä varautuneella.Vesi antautuu levolle.Katse kiirii eteen vihmaisen rihmaston.Rusottaa soikeat lavat.Avataan avautumaton avaruus/soi matka viipyvä/Vallaton vapaudenkaipuu janoutuu eteen matkan.Viejä kauneuden pilkkuhajonta tarjoaa kivikovan ympäristön.Piirin kärki nopottaa matkaa halki ymmyrmäisen kulkijan;vaivaisen tien kulkijan.Lahjat tutkitaan tarkoin.Silmäilee lentokapteeni ympäristöään-siintyy eteen esteen ja kapinoi itseänsä vastaan.Loppu.Hei hei.
Kiveksi yhtyy kohtalo lohen.Kuolevan meren ikuisen piinavan harmaan seitin onkaloihin katkeroituu viha inha piinaa kasvoja sekaisia.Numeroidut kasvot kasvavat lihaksi.Jaksotetut pellet kiipeävät sydämmeen sikaiseen.Sekasotku vaivaa selkää johdonmukaista.Limaista nestettä virtaa piinaavaan kylkeen painuu alas sekaisin tyypillistä kohtaloa valitsen sekaisuuden.Dissosioituu piina hyväksi ja pahaksi-epäilys painuu alas.Leipäluukku aukeaa vasempaan aivolohkoon-sekaiseen mieleen kohdistuu paine valtava.Orja ottaa siemenen sinisen viisaan-sydän pysyy puhtaana kostosta,epäilystä,piikittelyvyydestä.Lepää oksisto kaunoinen.Toissijainen ottaa vastaan pyyteen oikean ja kumartaa kolme kertaa,sekä auttaa muita tarpeen vaatiessa.Vaade;vaatimus lepää hartioillani sekaisilla.Silli sillälailla jatkuu elämä iloinen;harkiten elän
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)