tiistai 12. elokuuta 2014
Lämpimässä pullossa suppiloituu kyynel,jono,jano.Helmet tippuvat kaulasta.Noroina lepää aurinko päivän.Lepotila katoaa.Suuresta leivästä riittää kaikille.On mentävä pois katsomaan kirkkautta heltiävää;kaikille sopivaa silavaa markkinoille.He työskentelevät työksensä.Piiri katoaa.Nukkuu lepohetki janoton.Sallin sen.Hattarat piirittävät joukkion sekavan.Piirin kosto palaa epäröimään itseänsä.Toisto jatkuu kuussa palaten viheriöimään maan kamaralle.Sekunnit lyövät itsensä hengiltä.Näytelmä päättyy kokonaan.Ei ole vielä hävitty sotaa suurta.Pieni jano;iso leipä tulee kaikille samana,samoavana.Niin tässä ollaan piilossa hedelmien keskellä surkeiden.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti